Hyvän johtajan määrittelyä on pyritty tekemään vuosikymmenen saatoissa moneen kertaan. Onpa joku mennyt jopa niin pitkälle, että johtajan merkitys on asetettu kokonaan kyseenalaiseksi. Niin tai näin, mutta johtaminen on yksi ratkaisevista tekijöistä minkä tahansa organisaation menestyksen kannalta.
Meitä ihmisiä on hyvin erilaisia persoonallisuuksia ja tulemme hyvin erilaisista taustoista. Lohduttavaa kyllä, että ei ole olemassa yhtä oikeaa johtajatyyppiä. Median ja mielikuvituksen luoma illuusio kaikkivoivasta ja taikoja tekevästä johtajasta on yhtä todellinen kuin teräsmies. On kuitenkin kiistatonta, että tietyt käyttäytymismallit ja toimintatavat tuottavat selkeästi parempaa tulosta kuin toiset.
Hyvä johtaja ei ole vain henkilö, joka saa ja auttaa tiimiään saavuttamaan tavoitteensa, vaan myös henkilö, joka saa tiiminsä inspiroitumaan, motivoitumaan. Hyvä johtaja auttaa luomaan työympäristön, joka kannustaa innovointiin, kasvuun ja yhteistyöhön. Näitäkään se ei tee yksin vain yhdessä toisten kanssa.
Tässä pidemmässä tekstissä käymme läpi tarkemmin, mikä tekee hyväksi johtajaksi ja miten hän voi vaikuttaa organisaation menestykseen.
Me, eikä minä
Hyvä johtajan ei ainoastaan ymmärrä, vaan myös käytännön tekemisissä, tekemättä jättämisissä, päätöksissä ja kommunikaatiossa pitää yhteisen edun aina yksilön edun edellä. Eräs selkeä tuntomerkki huippujohtajan tunnistamiseksi on se, että puheessa sana me esiintyy merkittävästi useammin kuin sana minä. Tämä tarkoittaa myös kykyä ottaa vastaan palautetta omasta toiminnasta ja tarvittaessa mukauttamaan sitä. Mikäli oma ego pääsee paisumaan, on se vaaraksi koko ympäristölle. Esimerkkejä ei tässä ehkä tarvitse alkaa kertaamaan…
Tunneäly ja empatia
Hyvä johtaja on tunneälykäs ja osaa suhtautua empaattisesti toisiin ihmisiin. Käytännössä tämä edellyttää sitä, että hänellä on hyvä itsensätuntemus ja on myös tietoinen omista tunteista ja niiden vaikutuksesta omaan toimintaan ja käyttäytymiseen. Tämä mahdollistaa sen, että hän pystyy tunnistamaan toisten tunteet, tarpeet, vahvuudet ja heikkoudet.
Tunneäly ja empatia ovat merkittävässä roolissa hyvän työyhteisön ja voittavan tiimin rakentamisessa. Sen myötä ihmisen uskaltavat olla omia itseään, osoittaa haavoittuvuutensa ja antaa itsensä täysillä mukaan. Tämä toimii pohjana tuloksen tekemisellekin. Hyvälle johtajalle ihminen on tärkeämpi kuin tulos. Myös siinä tilanteessa kun hän joutuu puuttumaan alisuoriutumiseen ja pahimmassa tapauksessa etsimään henkilölle uusia työtehtäviä tai vapauttamaan etsimään uusia haasteita muualta.
Hyvät kommunikaatiotaidot
Hyvä johtaja osaa kommunikoida tehokkaasti. Tämä edellyttää, että hän ymmärtää ihmisten erilaisuuden, tilanteen ja roolin ja osaa mukauttaa kommunikaatiotaan ja tyyliään joustavasti tilanteen edellyttämällä tavalla. Hyvän johtajan viestintä on myös selkeätä, aina samaan suuntaan vievää, eikä se ole ylimielistä. Hän osaa viestiä olennaisen ja jaksaa toistaa sitä välillä väsymykseen saakka. Tämä on olennaisen tärkeätä, sillä vain sen kautta pystytään varmistumaan, että kaikki organisaation jäsenet ovat samalla sivulla. Tämä vähentää epäselvyyksiä, päällekkäisiä prioriteetteja sekä turhia kiistoja organisaation sisällä. Hyvä kommunikaatio luo pohjan luottamuksen ja kunnioituksen tunteen syntymiselle, mikä luonnollisesti johtaa myönteisempään ja tuottavampaan työympäristöön.
Vastuullisuus
Hyvä johtaja kantaa kaikissa tilanteissa vastuun teoistaan ja päätöksistään. Hän pitää itseään tilivelvollisena virheistään ja ryhtyy toimiin niiden korjaamiseksi. Hän uskaltaa pitää myös toisia tilivelvollisena ja kannustaa keskinäiseen tilivelvollisuuteen kaikissa tilanteissa. Tämä on tärkeätä, sillä muutoin organisaatioon ei koskaan synny vastuullista kulttuuria. Ei ole turhaan sanottu, että organisaatio on johtajansa peilikuva – hyvässä ja pahassa.
Kyky kuvata visio
Hyvällä johtaja pystyy esittämään selkeän vision organisaationsa tulevaisuudesta ja saa muut innostumaan siitä, uskomaan siihen ja tekemään työtä sen saavuttamiseksi. Ilman selkeää visiota, on mahdotonta priorisoida asioita pitkän aikavälin menestyksen takaamiseksi.
Resilienssi ja ratkaisukeskeisyys
Hyvä johtaja on resilientti, eli joustava ja mukautuva. Hän pystyy sopeutumaan liiketoiminnan ja organisaation muutoksiin ja haasteisiin tarvittaessa nopeasti ja löytämään uusia tapoja lähestyä haasteita. Tämä edellyttää sitä, että hän ei jää märehtimään menneitä, vaan nopean ”Action after review:n” jälkeen jatkaa matkaa kohti uusia mahdollisuuksia. Tämän merkityksellisyys kasvaa koko ajan yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa.
Sinnikkyys ja jatkuva oppiminen
Hyvä johtaja oppii ja kehittyy jatkuvasti. Hän etsii uutta tietoa, näkökulmia ja palautetta parantaakseen jatkuvasti johtamistaitojaan sekä liiketoiminnallista ajattelua. Samanaikaisesti hän ei poukkoile aiheesta ja mahdollisuudesta toiseen, vaan sinnikkäästi kulkee kohti asetettuja tavoitteita. Myös läpi tuulen ja tuiskun. Tämä edellyttää kykyä reflektoida omaa toimintaa ja hyvä johtaja tekeekin sitä systemaattisesti ja säännöllisesti. Tällä hän edistää kasvun ja kehittymisen kulttuuria organisaatiossa, mikä osaltaan myös lisää työntekijöiden sitoutumista ja parantaa suorituskykyä.
Kyky toimia tilanteen edellyttämällä tavalla
Hyvä johtaja osaa joustavasti käyttää eri johtamistyylejä henkilön ja tilanteen edellyttämällä tavalla. Hän tiedostaa myös sen, että jokainen ihminen tarvitsee eri tilanteissa erilaista johtamista. Tarvittaessa hän osaa ohjata kuin delegoida, tukea kuin vaatia, keskustella ja sanoittaa, katsoa kokonaisuutta ja mennä yksityiskohtiin. Tämän pystyy tekemään ainoastaan silloin kun on lähellä omaa organisaatiotaan, käy systemaattisia keskusteluja heidän kanssa ja on tietoinen heidän tavoite- ja tehtäväkohtaisesta osaamisesta ja sitoutumisesta.
Epävarmuuden sietäminen
Johtajan paikka on usein yksinäinen. Päätöksiä tulee pystyä tekemään ilman täydellistä tilannekuvaa ja kaikkia faktoja. Huomisesta ei koskaan tiedä. Kaikki tämä johtaa siihen, että johtajan on opittava toimimaan epävarmuuden keskellä ja pystyttävä keskittämään energiansa siihen mihin pystyy vaikuttamaan ja mitä pystyy päättämään. Kaikki muu tulee jättää ulkopuolelle.
Lopuksi lienee syytä todeta, että yksikään johtaja ei ole täydellinen, eikä omaa kaikkia yläpuolella kuvattuja ominaisuuksia, eikä aina toimi kyseisellä esitetyllä tavalla. Huippujohtaja osaa kerätä ympärilleen ihmisiä, jotka pystyvät tukemaan johtajan heikkouksia ja saa ympärillä olevan tiimin loistamaan. Edesmenneen isäni ohjetta lainatakseni: ”Muista, että se ei ole mies eikä mikään, joka tekee 10 ihmisen työt, vaan se, joka ja kymmenet ihmiset tekemään yhteistä työtä.”
